Pussikuureilut on kuureiltu tältäerää jo pitkän aikaa sitten. Lopettelin pussit ekaan sisätautilääkärikäynnin jälkeen helmikuun lopussa. Hyvin sain painon ENEllä putoamaan ja jatkoin pussien jälkeen 1200-1500kcal/pvä -linjalla Kiloklubin ruokapäikkyä hyödyntäen. Toimii. Nyt urakkaa takana 3 kk ja miinusta 20kg. Homma jatkuu.
Kävin maanantaina tapaamassa gastrokirurgia, joka laittoi minut leikkausjonoon. En tiedä missä vaiheessa ihmisiä on vielä kirurgiltakin peloteltu prosessista pois, kuulemma niinkin käynyt, mutta minun tieni on ollut hurjan tasainen ja helppo. Kukaan tapaamani ammattilainen ei ole kyseenalaistanut haluani leikkaukseen! VAIKKA minä en ole kokeillut laihdutuslääkettä ja vakavastiotettavia laihdutusyrityksiäkin elämäni varrelle mahtuu vain kaksi. No, tässä sitä ollaan ja mennään, kuitenkin. Olen jotenkin tosi tyytyväinen asialliseen ja hyvään kohteluun, mitä tässä vaiheessa olen saanut. Suurinta kiitollisuutta tunnen työterveyshoitajaa kohtaan, joka ensimmäistä kertaa kohtasi minut jotenkin niin kokonaisuutena, että tästäkin aiheesta saatiin alettua puhumaan. Entistä tth:ta vaan otti päähän, että tuokin läski tossa valittaa elämästään :)
Leikkauksen pitäisi tapahtua hoitotakuun puitteissa, eli puolen vuoden sisällä. Kirurgi sanoi, että syksyllä, kesätauon jälkeen, viimeistään lokakuun puolivälissä siis. Eli ei enää kauaa. Viimeinen "makkarakesä" alkamassa, joskin juuri miehen kanssa puhuttiin, ettei sentään taideta ensi kesänäkään enää makkaralla elää, vaan grilliin saa ladata kasviksia ja kanaa.
Hyvillä mielin eteenpäin, pitää nyt vaan aktivoitua kirjoittelemaan tännekin tuntemuksia matkan varrelta, jäisipä itsellekin muistiin asioita ja tuntemuksia. Paljon olen aiheesta lukenut, seuraan useaa aiheen blogia ja keskustelen vertaisryhmässä, mutta josko itsekin lusikkansa soppaan tunkisi, ainakin täällä omassa pussikeittopäikyssä :) Tosin se on elämäni viimeinen pussikuuri, joka häämöttää siellä syksyllä ennen leikkuuta....sikäli blogin nimi vanhenee matkan varrella, mutta ei kai se haittaa?!
