Tämä blogi on jäänyt hävettävän huonolle päivitykselle. Kevät oli hei hulinaa ja näemmä sama boogie jatkuu kesää kohden. Pääsiäisen reissu sujui mukavasti ja siitäkin tuntuu olevan jo pieni iäisyys aikaa. Se turvavyö lentokoneessa mahtui ongelmitta ja sitä joutui kiristämäänkin, ennenkokematonta!!! Voisin vaikka vannoa matkustamotilojen suurentuneen muutenkin sitten edellisen lennon 😊 Ensimmäinen loma pikkumasuisena meni kaikinpuolin hienosti, tehtiin pitkiä kävelyitä ja nautittiin rauhallisesta, vasta kauttaan aloittelevasta kohteesta.
Painokin säikähti taas pari kiloa alaspäin. Kovin hidasta pudotus on leikkauksen jälkeen kyllä ollut, mutta niin kauan kun putoaa, en valita. Ihan 20kg:a ei ole vielä leikkausaamusta lähtenyt, ja aikaahan siitä on kohta jo 8 kk. Muuten kyllä olen saanut aika paljonkin palautetta muutoksestani, onpa minut kerran tunnistettu jopa vain äänestä 😋 Vaatekoko on kaikkein pahimmasta pienentynyt 10-14 numeroa. Olen ostanut jopa elämäni ensimmäiset mekot, edessä on ylioppilasjuhlat sekä oman pojan rippijuhlat. Jännittää pukeutuminen juhliin ihan tosissaan ja ystävät ovatkin väsyksiin asti joutyneet arvioimaan whatsappissa mun loputtomia selfieitä makutuomarin roolissa. Enkä tahdo uskoa sittenkään!!! Kai se on jotenkin sitä, ettei pää ole vieläkään muutoksessa mukana. Ravitsemusterapeuttini onneksi ymmärsi yskän ja sain lähetteen psykologille, joka auttaa minua minäkuvan muodostamisessa. Multa puuttuu pohja, jolle rakentaa, koska en ole ikinä aikuisiällä ollut näin "pieni".
Viikonloppuna repäisen ja lähden risteilylle tapaamaan muita tämän leikkauspolun läpikäyneitä. Toivottavasti tulee mukava reissu ja jaksan olla reipas ja sosiaalinen ennestään vieraassa porukassa. Uusia haasteita on luvassa myös lähiviikkoina, parit pääsykoe haastattelut ja soveltuvuus kokeet. Ihanhan tässä jännittää, olenko 20 vuodessa muuttunutkin jotenkin alalle sopimattomaksi 😎
Summa summarum, life is good 😌
