tiistai 22. lokakuuta 2013

Terveiset sukkatehtaalta

Sitä se on ollut mun saikku, istumista kutimen kanssa sohvannurkassa. Oonpaha saanut muutamat sukat eteenpäin, ja vielä muutamat pienemmät pitäis saada aikaiseksi. Alkaa vaan jo vähän tympiä noi iltapäivän ohjelmat telkusta, hohhoijaa. No olen mä käynyt lenkillä joka päivä melkein ja eilen lähikaupungissa ostoksilla ja kampaajalla piristymässä Maanantaina pitäisi suunnata takaisin töihin, vähän jännittää kyllä. Fyysisesti pystyn kyllä ihan hyvin varmaan jo töihin, mutta jännittää pitääkö selitellä poissaoloa, syömisiä ym. En vaan jaksaisi yhtään keksiä hyviä selityksiä pitkälle poissaololle ja pienille annoksille, vallankin kun olen kuullut poissaoloni aiheuttaneet mietintöjä siitä, miten mulla voi olla niin paljon lomaa... En kaikille sanonut olevani saikulla... My life, my business. Deal with it.

Käytiin viikonloppuna maailmalla isossa ostarissa shoppailemassa, lähinnä lapsille talveen tarvittavaa, mutta myös minä olin takkia vailla ja samoin kenkiä. Kiersin kenkäosastoja ensin kuin kissa kuumaa puuroa, arkana edes sovittamaan, mutta löysinkin sitten ihan kivat kiilakorolliset nilkkurit, joilla mun suureksi yllätykseksi on hyvä kävellä. Ja takin, Zizzin ale-rekistä. En olekaan ennen Zizzissä käynyt, ja voi olla ettei kukkaro anna myöden montaa ostosta sieltä tehdäkään. Vaan iloinen yllätys oli ihmisenkokoiset myyjät! Oon aina ollut tosi huono arvioimaan omaa kokoani suhteessa muihin, mutta mukana ollut mies oli sitä mieltä, että meitä palvellut myyjä oli minua isompi. Olen edelleen hieman skepitinen. Ei kai kukaan oikeasti voi olla minua isompi? Mutta takki on kiva, sopivaan hintaan,  eikä edes isointa kokoa kaupassa :)

Kaikki on sujunut ihan hyvin, edelleen. Oikea kylki välillä muistuttelee olemassaolostaan (sappikivet?) ja vatsantoiminta meinaa olla toisinaan työlästä, mutta muuten ihan jees. Nukkuminen mahallaan onnistuu taas ja kengät saa kumartumalla jalkaan. Kävin jopa ulkona syömässä viikonloppuna, ja vilautin ekan kerran FOTEGin korttia, aakkosasemalta sai sillä noutopöydän lasten hinnalla ongelmitta. Söin ehkä ½dl perunamuusia, muutaman sorvatun porkkanan, lusikallisen raejuustoa ja 1½ lihapullaa. Röyh.

Niin että tälläistä tänne, mitäs teille kuuluu?

3 kommenttia:

  1. Löysin sun blogisi just, hienosti sulla kiloja lähtenyt! Mä oon ollut pikkumasuinen nyt 7kk, yhteensä runsaassa vuodessa painoa on pudonnut 44kg. Helppoahan ei tämäkään tie ole, mutta onneksi tällainen mahdollisuus on meille "syömisongelmallisille" suotu. Ihanaa päästä taas normaaliin elämään kii! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, Julia! Onnea sullekin hienosta pudotuksesta!

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista